Ohppuiváldima njuolggadusat ja čuoggáid rehkenastin

Joatkkaskuvlaoahpahusa ohppuiváldinnjuolggadusat čuvvot

• oahpahuslága láhkaásahusa 4 kapihttala mearrádusaid ja
• du fylkka njuolggadusaid.

Fylkka ohppuiváldinnjuolggadusat

Fylkkain leat iežaset njuolggadusat, maid vuođul sáhttet ohcat skuvllaide. Ohppuiváldinnjuolggadusat čuvvot dábálaččat ovtta dán golmma prinsihpas:

• Sáhtát ohcat buot fylkka skuvllaide.
• Sáhtát ohcat buot skuvllaide, mat leat du fylkaoasis (regiovnnas).
• Don fertet ohcat skuvlii, mii lea du lagamusas (ja mii fállá dan oahppoprográmma, masa don áiggošit).

Fylkkain, main beasat válljet skuvllaid gaskkas, de mearridit du árvosánit guđe skuvlii beasat. Dat rehkenastojuvvo du árvosániid čuokkissupmi vuođul.

Ohppuiváldin rehkenasttekeahttá čuoggáid 

Du sáhttet maid váldit ohppui čuoggáid rehkenastima haga. Njuolggadusaid don gávnnat dáid fáttáin:

• Ohppuiváldin oktagaslaš meannudeami vuođul

Ohppui váldin ja čuoggáid rehkenastin go ozat Jo1-ceahkkái

Jo1 oahppoprográmmii beassá dábálaččat go lea čađahan norgga vuođđoskuvlla dahje vástideaddji oahpu. Jo1 ohppuiváldimis rehkenastojuvvo du čuokkissubmi du vuođđoskuvlla árvosániid vuođul.

10. luohkás galggat válljet man oahppoprográmmii ozat. Fertet ieš ohcat saji joatkkaskuvllas. Váldonjuolggadus lea, ahte ozat oahpposaji dan fylkkas, gos orut. 

Čuokkisrehkenastima váldonjuolggadus lea ahte dat dahkkojuvvo buot vuođđoskuvlafágaid oppalašárvosániid vuođul.

• Dus lea vuoigatvuohta beassat ovtta oahppoprográmmii dan golmma oahppoprográmmas, maid leat sávvan ovddimužžii.
• 10. luohká loahppaárvosánit sáhttet mearridit beasatgo iežat vuosttaš sávaldahkii.
• Juohke fylkkas leat sierra njuolggadusat, mat mearridit maid skuvllaide sáhtát ohcat (geahča bajábealde).

Čuokkissubmi ja árvosánit

Go gilvalat oahpposajiin iežat árvosániid vuođul, de rehkenastojuvvo daid čuokkissubmi. Čuokkissubmi rehkenastojuvvo du vuođđoskuvlla loahppaárvosániid vuođul.  

Ná rehkenasttát čuokkissupmi: Rehkenastte oktii buot lohkoárvosániid ja dasto juogát supmi nu galle oassái, go dus leat árvosánit. Dan gaskaárvvu, mas leat guokte desimála, gearddut logiin.

Buot árvosániid submi
––––––––––––––––––  = Gaskaárvu (2 desimála)* 10 = Čuokkissubmi
Árvosániid lohku 

Vuođđun leat buot fágaid loahppaárvosánit - buot oppalaš- ja eksámenárvosánit

• Juohke lohkoárvosátni lohkkojuvvojit čuokkisin, man árvu lea seammá go árvosáni árvu.
• Spiehkastat: Válljenfágain lohkkojuvvo okta árvosátni. Jos leat ožžon oppalašárvosáni eanet go ovtta válljenfágas, de geavahat daid oppalašárvosániid gaskameari (guvttiin desimálain). 
• Dat fágat, main loahppaárvvoštallan lea «Searvan» dahje «Ceavzán», eai váikkut čuoggáid rehkenastimii. 
• Jos leat luvvejuvvon oahpahusas dahje árvosániin árvvoštallamis muhtin fágas, de ii lohkkojuvvo dat fága čuokkisrehkenastimis.
• Jos leat ožžon IV (ii leat árvvoštallanvuođđu) muhtin fágas dahje IM (it leat searvan eksámenii) de lohkkojuvvo fága liikká, dat oažžu čuokkisárvvu 0.
• Jos leat ožžon IB (ii boahtán eksámenii), ja jávkan lea dokumenterejuvvon, de dat ii váikkut čuokkissubmái.
   

Jos dus lea seamma čuokkislohku go earáiguin, geaiguin gilvalat maŋimuš sajiin, de mearriduvvo din gaskasaš ortnet vuorbádemiin.

Ohppui váldin ja čuoggáid rehkenastin go ozat Jo2- ja Jo3-ceahkkái 

Jo2 ja Jo3 ohppuiváldima váldonjuolggadus lea ahte leat ceavzán buot fágain ovddit ceahkis. Dat guoská sihke fágaide, main leat ožžon oppalašárvosáni ja vejolaččat maiddái eksámenárvosáni, ja fágaide, main leat ožžon jahkebealleárvvoštallama árvosániin. 

Čuokkissubmi ja árvosánit 

Go gilvalat oahpposajiin árvosániid vuođul, de rehkenastojuvvo čuokkissubmi. Čuokkissubmi rehkenastojuvvo árvosániid vuođul, maid leat ožžon Jo1-ceahkis ja vejolaččat Jo2-ceahkis.

Ná rehkenasttát iežat čuokkissupmi: Rehkenastte oktii buot árvosániid ja juogát dan dasto árvosániid loguin (galle árvosáni leat). Gearddo gaskameari, mas leat guokte desimála, dasto logiin.

Buot árvosániid submi
———————————— * 10 = Gaskaárvu (2 desimála) * 10 = Čuokkissubmi
Árvosániid lohku

• Buot du lohkoárvosánit lohkkojit: oppalaš- ja eksámenárvosánit ja jahkebealleárvvoštallamat
• Juohke lohkoárvosátni lohkkojuvvo čuokkisin, ja árvu lea seammá go árvosátni lea.
• Fágat, main loahppaárvvoštallan galgá leat «Searvan» dahje «Ceavzán», dahje main ii leat  loahppaárvvoštallan, eai lohkkojuvvo čuoggáid rehkenastimis.
• Jos leat luvvejuvvon árvvoštallamis muhtin fágas, de ii lohkkojuvvo dat fága.
• Jos leat ožžon IV (ii leat árvvoštallanvuođđu) muhtin fágas dahje IM (it leat searvan eksámenii), itge leat dokumenteren jávkama, de lohkkojuvvo fága liikká čuoggáid rehkenastimis, ja dat oažžu čuokkisárvvu 0.
• Jos leat ožžon IM (it leat searvan eksámenii) ja leat dokumenteren jávkama, de dat ii váikkut čuokkissubmái.
• Jos leat čađahan máŋga sierra oahppoprográmma Jo1-ceahkis dahje máŋga sierra prográmmasuorggi Jo2-ceahkis, ja mat buot leat vuođđun boahtte jahkeceahki ohppuiváldimii, de bidjet vuođđun buoremus árvosániid.
• Jos leat váldán joatkkaoahpahusa fága privatistan, de bidjet vuođđun buoret árvosáni.

Jos dus lea seamma čuokkislohku go earáiguin, geaiguin gilvalat maŋimuš sajiin, de mearriduvvo din gaskasaš ortnet vuorbádemiin.

Eará eavttut (dokumenterejuvvon gálggat/jearahallan)

Fylkkagielda sáhttá mearridit ahte eanemusat bealli Jo1 ohcciin, geat ohcet valáštallanfágaid ja musihka, dánsuma ja drámá oahppoprográmmaide, sáhttet váldot ohppui duođaštuvvon gálggaid vuođul dahje sihke ohppuiváldingeahččaleami ja árvosániid vuođul.

Erenoamáš fidnofágalaš oahpuide, main jukset sihke fidno- ja studerengelbbolašvuođa , fylkkagielda sáhttá mearridit, ahte ohppuiváldin dahkkojuvvon čuoggáid ja jearahallama vuođul.   

Ohccit geain ii leat bustávva- iige lohkoárvosátni 

Jos don leat čađahan dohkkehuvvon 10-jagi vuođđoskuvlla, muhto dus lea duođaštus, mas eai leat bustávva- eaige lohkoárvosánit, de dutnje guoská Ohppuiváldin oktagaslaš meannudeami vuođul. Seammá guoská, jos leat čađahan Jo1 dahje Jo2 ja jus lea duođaštus, mas ii leat bustávva- iige lohkoárvosátni. Dat guoská ovdamearkka dihte dutnje, gii leat leamaš Steiner-skuvlla oahppi.  

Erenoamáš fidnobargogáibádusat

Fidnobargiide sáhttet guoskat erenoamáš gáibádusat, vaikko dat seammá gáibádusat eai gáibiduvvoge dus joatkkaoahpahussii beassama oktavuođas. Sáhttá leat sáhka politiijaduođaštusas, oainnus, gulus ja sullasaččas. Don berret danin lohkat daid fidnuid iešvuođaid ja formála gáibádusaid birra, main don beroštat, ovdalgo mearridat masa ozat.